Miten työntekijöiden henkilötietoja saa käsitellä Suomessa?
Lyhyt vastaus
- Työntekijöiden henkilötietoja saa käsitellä vain työsuhteen hoitamiseen tarvittavassa laajuudessa; käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja kansallista lainsäädäntöä.
- Työelämän tietosuojalaki rajoittaa erityisesti terveystietojen, henkilöluottamusten ja tarkkailun käsittelyä.
- Työntekijälle on kerrottava, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään; hänellä on oikeus tarkastaa omat tietonsa.
- Henkilöstökansio kannattaa rajata siten, että vain tarvittavat henkilöt pääsevät siihen, ja sen säilytysajat on määriteltävä.
Mitä laki sanoo
- Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja tietosuojalaki (1050/2018) koskevat kaikkea henkilötietojen käsittelyä.
- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) säätää työntekijöiden tietojen käsittelystä erityisesti.
- Tietosuojavaltuutetun toimisto (tietosuoja.fi) neuvoo ja valvoo tietosuojan noudattamista.
- Työsopimuslaki (55/2001) antaa työntekijälle oikeuden työtodistukseen.
Käytännön esimerkkejä
- Pieni yritys luo henkilöstökansion, johon pääsevät vain HR-vastaava ja esihenkilö.
- Työntekijä pyytää nähdä oman kansionsa: yritys toimittaa tiedot ja kirjaa pyynnön.
- Työsuhteen päätyttyä yritys poistaa tarpeettomat tiedot omien säilytysaikojensa mukaan.
Yleisiä virheitä
- Kerätään enemmän tietoja kuin tarvitaan.
- Terveystiedot ovat kaikkien nähtävillä.
- Säilytysaikoja ei ole määritelty.
- Henkilötietoja jaetaan kolmansille ilman perustetta.
Näin 4softhr auttaa
- 4softhr säilyttää työntekijätiedot EU:ssa, ja datan siirtoa Yhdysvaltoihin ei tapahdu.
- Asiakirjat liitetään työntekijään tyyppinä, linkkinä ja voimassaolopäivänä; tiedostoja ohjelmaan ei tuoda.
- Organisaatiokaavio ja osastot rajaavat, kenelle kukin tieto kuuluu.
- 4softhr ei korvaa tietosuojaselosteita tai rekisteröityjen oikeuksien hoitoa; ne laadit itse.